Alkuraskauden pahoinvoinnin kanssa toivoin, että joku voisi
tuotteistaa ongelmani ja tarjota ruokapalvelua, jolla saisi tilata ”raskausruokavalioisia”
aterioita kotiin. Olen edelleen sitä mieltä, että siinä olisi järkeä.
Nyt kun loppuraskaus on käsillä ja maha alkaa olla oikeasti
tiellä, minulla olisi muutama lisäehdotus palveluista, jotka voisin ostaa.
1) Tavaroiden poimimispalvelu. Tällä hetkellä mies saa kumarrella kahden edestä, sillä tavaroiden poimiminen lattialta potkiva vesimeloni mahan kohdalla ei nyt vaan ole sellaista, mitä haluaisin harrastaa jos ei ole ihan pakko. Kiltisti mies on sitä hommaa tehnytkin. Mutta jos tämän saisi ulkoistettua, se olisi miehellekin reilua. Miten olisi au pair-palvelu, josta voisi palkata ”keräilijän” vaikka joka toiseksi päiväksi?
2) Pyykin pesu- ja sortteerauspalvelu sekä vauvatavaroiden
järjestelypalvelu ja käyttöohjepalvelu. Meillä alkaa olla vauvanvaatteita
enemmän kuin pienessä afrikkalaisessa kylässä. Nyt ne pitäisi kaikki jaksaa
pestä ja – voi kauhua – järjestää kokojen mukaan, vissiinkin tutkimalla
kokolappuja suurennuslasilla, koska muutenhan niitä ei erota, tai
vaihtoehtoisesti viemällä kuteet jollekin hieroglyfiasiantuntijalle
analysoitavaksi.
Lisäksi olemme saaneet lähipiiriltä ison määrän
vauvatavaroita, joista olen rajattoman kiitollinen. Ongelma: en oikeasti ole
varma, riittääkö muistikapasiteettini siihen, miten mikäkin härpäke toimii ja
mikä osa kuuluu mihinkin. Jos joku voisi kirjoittaa minulle ”käyttöohjeita
idiooteille”-tyyppisen ohjeistuksen, se olisi mahtavaa.
3) Pakastimen täyttöpalvelu. Joku tulisi kokkaamaan pakkasen täyteen erilaisia yhdellä kädellä syötäviä ruokia jotka olisivat valmiina viimeisiksi raskausviikoiksi ja erityisesti vauva-ajan varalle. Tämän palvelun tosin ajattelin ruikuttaa lähipiiriltä joka tapauksessa seuraavan kuukauden sisään. Kaverit ja sukulaiset, beware.
4) Yöllinen vinssauspalvelu. Kyljen kääntäminen yöllä alkaa
olla vaikerruksen takana, selkä kramppaa ja mahaan sattuu. Samalla suorastaan
tunnen, kuinka vauva näyttää minulle keskisormea joka kerta kun käännän kylkeä
ja hänen korkeutensa joutuu etsiytymään uuteen asentoon. Kuulostaa lupaavan
yhteistyön alulta. Voisinko palkata jonkun käyttelemään pienehköä nosturia,
jonka avulla minut voitaisiin muutaman tunnin välein vaihtaa uuteen asentoon
ilman, että täytyy itse jotenkin myötävaikuttaa koko operaatioon?
5) Kelan kaavakepalvelu. Tämän kanssa olen jopa puoliksi
tosissani, vaikka palvelusta en enää itse hyötyisikään.
Vanhempainrahaa,
äitiyspakkausta ja lapsilisää hakiessa joutui sen verran täyttämään kaavakkeita
ja menettämään hermojaan, että tämän homman ulkoistaminen jollekin paremmin
osaavalle olisi aika tosi jees. Neuvoloihin voisi palkata jonkun vastavalmistuneen
juristinplantun tai valtiotieteilijän yhdeksi päiväksi viikossa pyörittämään
konsultointi- ja täyttelypalvelua. Hänelle voisi varata 1-3 tunnin mittaisen audienssin,
jonka aikana kaikki paperihommat hoidettaisiin kerralla kuntoon. Tätä ei
tietenkään tarvitsisi tarjota ilmaiseksi, vaan palvelun saisi ostaa omalla
rahalla tai ainakin jollain omavastuuosuudella se, joka haluaa ja kokee tarpeelliseksi.
Lopputulos olisi kuitenkin varsin todennäköisesti se, että hakemukset ja
kaavakkeet saataisiin kerralla oikein ja Kelan työ hakemusten
vastaanottamisessa ja päätösten tekemisessä helpottuisi.
Jään odottamaan Vuoden innovaatio-palkintoa.
