torstai 27. maaliskuuta 2014

Lisävarusteltu tuotesarja

Ostin viime pääsiäisenä Etelä-Afrikasta hienon, tilavan olkalaukun. Olin saapunut maahan pelkän käsimatkatavaran kanssa, mutta ostoksia oli kertynyt sen verran, että uudelle kassille oli akuutti tilaus. Olimme päässeet kaupasta ulos ja takaisin vuokra-autoomme, kun ostokuittia tutkiva ystäväni alkoi nauraa: olin ostanut hoitolaukun. Matkasin Suomeen takaisin olallani kassin, jonka etukappaleesta saisi kätevästi vaipanvaihtoalustan. Vain lapsi puuttui.

No, ehkä se oli enneostos ja eiköhän kassille tule käyttöä kesän jälkeen. Kun tarkkailen lähipiirini äitejä, huomaan että useimmista heistä on kehittynyt aivan ninjoja pakkaamisen jalossa taidossa. Mukana näyttää kulkevan kaikki, mitä vauva voi päivän aikana tarvita. Tarvikelaukkua täydennetään sujuvasti sitä mukaa kun soseet tai vaipat päätyvät käyttöön ja kassin tilavuus ei tunnu kovasti häviävän Maija Poppasen kuuluisalle laukulle.

Vielä en ole itse siinä vaiheessa, että kanniskelisin mukana vauvatarvikkeita. Sen sijaan tajusin, että minuun itseeni on asennettu miellyttävä lisävarusteluettelo viimeisten kuukausien aikana. 

Oma kotiterraario. En ole koskaan omistanut terraariota enkä akvaariota, mutta nyt ei enää tarvitsekaan; vyötärön kohdalle kasvanut pallo ajaa saman asian. Tarkkailtavaa riittää lievästä möyrinnästä Alien – kahdeksas matkustaja –tyyppisiin potkukokemuksiin, jolloin kolmen metrin päässä istuva mieskin huomaa, että jestas siellä ollaan vauhdissa. Aivan scifiähän tämä on, mutta onhan kotiterraariolla sangen viihdyttävä puoli.

Henkilökohtainen lämpöpatteri. Lämmönsäätelyjärjestelmäni on mukavalla tavalla sekaisin. Kaikki työkaverit valittavat tällä hetkellä kylmää, mutta itselläni on lämmin kaiken aikaa ja joka paikassa. Mystistä, sillä olen palellut 35 ensimmäistä ikävuottani lähes kaikkialla ja tähän asti matkustanut Aasiaankin oman makuupussin kanssa. Olen saanut poistaa jokaisesta asukokonaisuudestani yhden vaatekerroksen. En valita!

Airback-tyyny. Kun kolmevuotias pamauttaa vessan oven naamallesi, ensimmäisenä iskun ottaa vastaan vatsa. Ei mikään suositeltava tilanne, mutta näyttää toimivan käytännössä

Pääsylippu miehen vaatekaapille. 185-senttisen miehen paitapuserot alkavat näyttää hyviltä asusteilta ja mies ei kehtaa kieltää niiden käyttämistä. Tämä tilanne ei toistu, täytyy käyttää nyt hyväkseen

Lasinalunen. Sopivassa asennossa istuessa kahvikuppi alkaa jo pysyä hyppyrivatsan päällä. Harkitsen hommaavani saksalaisissa oluttuvissa suositun tarjoilijan asun, pitäähän tämä jotenkin hyödyntää

Keskustelunavaaja. Kaikkien ihmisten kanssa löytyy juuri nyt jotain puhuttavaa, siivoojasta tiskikonekorjaajaan. Mikäs sen mukavampaa.

Istumapaikan vapaalippu. Kun ajaa invapaikalta istumasta 15-vuotiaan hupparipojan, tuntee elämänilonsa palaavan, onpa päivä ollut muuten kuinka paska tahansa. 

Jään odottamaan, mitä lisävarusteita ipanaattori 2014 vielä tuo mukanaan.